Tämän vuoksi kannatan nimenomaan tasoryhmiin jakamista.
No kun vihdoinkin saatiin tämä hidastetun filmin katselu lävitse tuli varjonyrkkeilyn vuoro. Paikat oli ihan jäässä, kun kunnon alkulämmittelyä ei oltu tehtykään ja vitutti koko touhu. Varjojenkin aikoihin teki vielä mieli lähteä menemään. Sarvea kasvatti se, että odoteltu kanalauma (thaikkutyttäriä) reenasi yksi kerrallaan, eli kun yksi harjoitteli jotain, niin muut söivät sipsejä ja kertoivat toisilleen kaskuja. Tämänkö takia reeni alkoi niinkuin alkoi?
Kun päästiin mitsiosuuteen alkoivat paikat jo hieman lämpeämään ja pääsi vähän reeniin mukaan. Kotimatkalla taivas aukesi ja sai kävellä sateessa kämpille.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti